Olemme järjestäneet Suutarilan ala-asteella paikallisten puolueosastojen, eli Keskustan, Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien voimin erilaisia avoimia keskustelutilaisuuksia pari kertaa vuodessa jo usean vuoden ajan. Teemat ovat vaihdelleet terveydenhuollosta ja vanhusten palveluista turvallisuuteen. Meillä on ollut tapana kutsua aina paikalle myös yksi tai useampi kaupungin virkamieskin ja turvallisuusillassa paikalla oli myös alueemme lähipoliisi.
Muutamia viime vaaleja ennen olemme järjestäneet myös vaalipaneelikeskustelun. Joku toimittaja kirjoitti kolumnissaan, että puolueiden ei pitäisi järjestellä itse paneelikeskusteluja, joissa ne itse määräävät tahdin. Maanantaisessa paneelissamme yleisöä oli kyllä enemmän kuin monessa muussa paneelissa, joissa olen näiden kuntavaalien kampanja-aikana ollut ja yleisö oli myös erittäin aktiivista ja kiinnostunutta. Oli toisaalta mukava nähdä taas kerran, että alueeltamme löytyy yhteishenkeä, niin yleisön kuin luottamushenkilöidenkin puolelta.
Toisista ja omasta ympäristöstä välittämisen perään on kyselty viimeaikojen ikävien tapahtumien jälkeen taas aktiivisemmin. Paneelissakin mietimme sitä, miten voimme olla parantamassa lasten ja nuorten hyvinvointia erityisesti Koillis-Helsigissä. Mielestäni emme voi sysätä tässä vastuuta vain yhteiskunnalle, vaan meillä jokaisella on myös vastuu joka meidän pitää kantaa. Milloin olet viimeksi kysynyt edes läheiseltä ihmiseltä mitä hänelle oikeasti kuuluu tai puuttunut vieraan lapsen vääränlaiseen käytökseen esimerkiksi leikkipuistossa? Vai ajatteletko ettei sinua kiinnosta eikä sinun tarvitse puuttua toisten asioihin? Monet tilanteet on helppo sivuttaa ja unohtaa saman tien, mutta miten paljon paremmin moni asia olisi, jos välittäisimme siitä, mitä muille ihmisille kuuluu ja mitä he tekevät?