Matapupu, Valtuutetun vinkkelistä -palstan kirjoitus 12.06.2002
Olemme saaneet nauttia kauniista alkukesän päivistä. Luonto on kukoistanut ja ulkoillessa olemme voineet nauttia täysin siemauksin luonnon kauneudesta ja kesän tuoksuista. Yksi kesän merkki on myös se, että puolueet pitävät puoluekokouksiaan. Ensi kevään eduskuntavaalit ovat näköjään lähestymässä, kun taas ovat alkaneet kuulua lupaukset kaikille hyvän jakamisesta. Viime vuosien teot eivät tosin ole olleet linjassa näiden lupausten kanssa - vaikka tekijät ja puhujat ovat samoja ihmisiä.
Puolueet muistavat taas köyhän asiaa, lapsiperheitä, nuoria, palkansaajia, eläkeläisiä ja puhuvat toinen toistaan kauniimmin peruspalveluiden puolesta. Mitä viime vuosina on kuitenkin tehty?
Kuntien tehtävänä on järjestää kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja laadukkaasti. Kunta voi tuottaa palvelut itse, toimia yhteistyössä toisten kuntien tai yksityisten tuottajien kanssa tai hankkia palvelut markkinoilta. Kunnalla on kuitenkin aina vastuu palvelujen kokonaisuuden toimivuudesta ja hyvästä laadusta, vaikka palvelut ostettaisiinkin ulkopuoliselta tuottajalta.
Kunnille on sälytetty yhä enemmän velvoitteita järjestää ja rahoittaa erilaisia palveluja samalla kuin valtion rahoitusosuutta niistä on pienennetty. Eli kuntien mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset peruspalvelut on heikennetty. Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus oli, että kansalaisilla on samanlaiset mahdollisuudet saada peruspalveluja. Hallituksen kuntien taloudellista tilannetta heikentävä politiikka ja yhtäaikainen työttömyys sekä mittava muuttoliike ovat aiheuttaneet kriisin monen kunnan, myös Helsingin talouteen. Lain edellyttämän peruspalvelutason ylläpito on vaikeutunut.
Kuntien taloutta on heikennetty tietoisesti. Tämän vuoden valtion budjetissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtion osuuksien indeksikorotukset puolitettiin. Kuntien toimintaedellytyksiä terveydenhuollossa voi kuvata kriittisiksi.
Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa kustannusten nousu on voimakasta. Esimerkiksi lääkekustannusten osalta nousu on jopa 10-12 % vuodessa. Väestön ikääntyminen, yhä vaikeampien sairauksien hoitomahdollisuuksien kehittyminen ja väestömäärän kasvu (pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa myös muuttoliikkeen seurauksena) ovat lisäämässä terveydenhuollon kustannuksia.
Koko kuntasektori kaipaisi isompaakin remonttia. Kunnissa on tosimielessä mietittävä palveluiden järjestämisen tehokkuutta ja suhtauduttava tarvittaessa myönteisesti myös siihen, että kunta ei itse tuota kaikkia palveluita, vaan osa voidaan ostaa myös ulkopuolisilta tuottajilta.
Eduskuntavaalien lähestyessä puolueissa on löydettävä halua sitoutua peruspalvelujen pelastamiseen muutenkin kuin puheiden tasolla. Hallitusneuvotteluissa olisi sovittava kuntatalouden pelisäännöistä kuntien ja valtion välillä. Kuntien on saatava valtiovallalta lupaus ettei kunnille sälytetä uusia velvoitteita ellei samalla anneta riittäviä resursseja niiden järjestämiseen. Samalla on huolehdittava, että entisten velvoitteiden hoitaminen on mahdollista. Hyvinvoivien kuntien ja tasapainoisen kuntatalouden toivoisi olevan myös valtiovallan tavoitteena!
Aurinkoista Helsinki-päivää ja mukavaa kesää teille kaikille!