Kirjoitus Koillis-Helsingin LähiSanomien Valtuutettu viestii -palstalla 30.3.2005
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jossa olen jäsenenä, sai viikko ennen pääsiäistä valmiiksi mietintönsä tasa-arvolaista. Uudessa laissa täsmennetään säännöksiä työpaikkojen tasa-arvosuunnittelusta. Suunnitelmien tulee jatkossa sisältää selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Suunnitteluvelvollisuuden laiminlyövälle työnantajalle voidaan asettaa uhkasakko.
Tasa-arvolakiin sisällytetään määritelmät välittömästä ja välillisestä syrjinnästä sukupuolen perusteella. Seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella määritellään myös kielletyksi syrjinnäksi.
Helsingin kaupungilla on ollut tasa-arvosuunnitelma vuodesta 1996. Nykyinen suunnitelma on hyväksytty kuusi vuotta sitten. Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa tarkastellaan tasa-arvon toteutumista kaupungin kuntalaisille tuottamissaan tai tarjoamissaan palveluissa sekä päätöksenteossaan. Henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnitelmassa tarkastellaan kaupunkityönantajan toimintaa tasa-arvon edistämiseksi.
Mielestäni kaupungin tasa-arvosuunnitelma on arvioitava uudelleen ja uudistettava kun uusi tasa-arvolaki astuu voimaan. Kuudessa vuodessa toimintaympäristö on muuttunut joiltain osin melko paljonkin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä on mielestäni linjattu hyvin tavoitteita, joihin Helsinginkin tulisi sitoutua.
Nuoret naiset ja miehet ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vuonna 2003 naisista 20 % ja miehistä 12,7 %. Määräaikainen työ on selvästi yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla jopa 50 prosentissa tapauksista määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus. Sijaisuuksia voitaisiin kuitenkin usein hoitaa vakituisen varahenkilöstön voimin. Isoissa kaupungeissa tähän on erittäin hyvät mahdollisuudet. Helsinki on edennyt tähän suuntaan, mutta vielä olisi paljon parannettavaa.
Edellytimme hallituksen selvittävän miten voidaan vähentää pätkätöitä, joita tekevät erityisesti synnytysiässä olevat naiset. Velvoitimme hallituksen myös ryhtyvän toimiin vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien lisäkustannusten jakamiseen yhteisvastuullisesti kaikkien työnantajien kesken.
Mietintöön kirjattiin esityksestäni vaatimus siitä, että työtehtävien lisääntymisen ja työn vaativuuden kasvaessa palkkauksen olisi parannuttava sekä naisvaltaisten alojen (kuten opetus- ja hoitotyön) työn vaativuuden pitäisi näkyä myös palkassa. Tällä hetkellä naisvaltaiset alat jäävät palkkauksessa selvästi jälkeen. Mietintöön kirjattujen asioiden toteutuessa tasa-arvo on ottanut monta harppausta eteenpäin. Toimenpiteet ovat kuitenkin vielä edessä.