Kaupunginhallituksen listalla on tänään jo toisen kerran otto-oikeuteen perustuen nk. tiedelinjan Kumpulan kampuksen läheisestä reittiosuudesta päättäminen. On tunnustettava, että päätöksenteko asian osalta ei ole ollut ulospäin mitenkään kauniin näköistä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on kaksi kertaa hylännyt esitetyt suunnitelmat. Lautakunta ei halua, että Vallilanlaaksoon tai sen läheiselle puistoalueelle rakennetaan joukkoliikennekatua. Täysin koskemattomaksi lautakuntakaan ei kuitenkaan Vallilanlaaksoa lopulta jättäisi, vaan esittää yhtenä vaihtoehtona selvitettäväksi Vallilan laaksossa menevän ratapohjan käyttämistä joko bussin tai raitiovaunun reittinä.
Tammi-helmikuussa kaupunginhallituksessa oli esitys, jossa ratapohjan viereen olisi rakennettu joukkoliikennekatu. Silloin kaupunginhallitus esitti äänestysten jälkeen, että rakennettaisiinkin kaavanmukainen Pietari Kalminkadun jatke. Nyt apulaiskaupunginjohtaja Penttilä esittää tätä vaihtoehtoa kaupunginhallitukselle, mutta on vielä arvailujen varassa mitä kaupunginhallitus tulee päättämään. Ja päätetäänkö tänään ylipäätään muuta kuin jättää asia viikoksi pöydälle.
Terveyslautakunta päätti viime vuoden puolella hankkia joukkopapaseulonnat HUS:lta, vaikka lautakunnan itse päättämien kilpailutuskriteerien mukaan Vita-Terveyspalvelut Oy sai paremmat pisteet. Asia tuotiin kaupunginhallituksen päätettäväksi ja kaupunginhallitus kumosi lautakunnan päätöksen ja päätti ostaa seulontatutkimukset kilpailutuksen voittaneelta yritykseltä. HUS valitti asiasta markkinatuomioistuimeen. Kilpailutus keskeytettiin ja lautakunta teki päätöksen ostaa väliajaksi palvelut HUS:sta. Jälleen asia tuotiin kaupunginhallitukseen ja uusi kaupunginhallitus päätti yhden äänen enemmistöllä ostaa palvelut Vita-terveyspalveluilta.
Edellä kuvaamani tapaukset ovat hyvin harvinaisia poikkeuksia Helsingin päätöksentekokulttuurissa, mutta niiden tiimoilta on syntynyt sekä kaupunkilaisten, että luottamushenkilöiden keskuudessa keskustelua siitä, että kenellä on oikeus päättää asioista ja miten demokratia toimii. On päivänselvää, että molemmat asiat ovat edenneet juridisesti oikein. Kaupunginhallituksella on johtosäännön ja lainsäädännön mukaan oikeus ottaa käsittelyynsä lautakunnan tekemät päätökset ja myös tehdä niistä myös täysin päinvastainen päätös kuin mitä asiantuntijalautakunta teki.
Kaupunginhallituksen velvollisuus on seurata ja valvoa kaikkea kaupungissa tapahtuvaa päätöksentekoa, siksi jokaisessa kaupungin eri lauta- ja johtokunnassa istuu puhe- ja läsnäolo-oikeutettuna kaupunginhallituksen edustaja. Itse olen esimerkiksi kaupunginhallituksen edustajana kaupungin taidemuseon johtokunnassa ja varaedustajana Helsingin Veden johtokunnassa.
Päätöksenteon pitäisi mielestäni sujua mahdollisimman joustavasti ja juohevasti. Arvovaltakiistoiksi asioita ei saa päästää koskaan, vaan aina olisi säilytettävä kyky harkita asioita asiapohjalta ja järkevästi.