Kirjoitus Verkkoapilassa 22.1.2008
Viimeisen vuoden aikana on käyty voimakasta keskustelua ilmastokysymyksistä ja energiapolitiikasta. Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan, että pienilläkin päätöksillä on vaikutusta siihen, millainen on lapsillemme jäävä tulevaisuuden Suomi ja maailma. Tahtoa vaikuttaa ja myös maksaa nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten hidastamisesta ja estämisestä on laajalti.
Asenteita ja käytännön toimintatapoja on kyettävä muuttamaan. Usein unohdetaan, että kotien, päiväkotien ja koulujen rooli on tässä merkittävä. On todettava, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ympäristön kannalta kestävien toimintamallien omaksuminen jo lapsena tuottaa pitkällä aikavälillä tulosta, aikuisia on paljon vaikeampi saada muuttamaan käyttäytymistään ja mm. kulutustottumuksiaan.
Pääministeri on kritisoinut Helsingin energiapolitiikkaa. Helsingin kaupunki on niin iso toimija, että sen tekemät päätökset vaikuttavat selvästi koko Suomeen kohdistuvien energia- ja ilmastopoliittisten vaatimusten toteutumiseen. Kaupungin poliittiset päättäjät eivät voi enää väistää vastuutaan.
Helsingin kaupunginvaltuusto linjaakin nyt kaupungin energiapolitiikkaa uudella tavalla. Helsingin nykyiset suuret puolueet ovat tulleet keskustalaiselle linjalle energiapolitiikassa. Hyvin voimakkaasti kivihiileen käyttöön perustuva energiantuotanto tulee hitaasti muuttumaan. Monet hyvät asiat on tosin kirjattu energiapoliittiseen strategiaan vielä selvitysasioiksi.
Uuden teknologian kehittämisellä ja käyttöönotolla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Helsingin kaupunki rahoittaa erilaista tutkimusta ja tuotekehitystä merkittävästi. Panostusta ilmastonmuutoksen torjunnan tutkimustyöhön ja teknologian kehittämiseen on lisättävä olennaisesti koko valtakunnan tasolla, mutta Helsingin on oltava nykyistä voimakkaammin tässä mukana.
Valtion muutama vuosi sitten aloittama omakotitalojen energia-avustus on toiminut hyvin. Monelle ekologisempaan lämmitysratkaisuun vaihtaminen on ollut taloudellisesti mahdollista vasta avustuksen ja kotitalousvähennyksen ansiosta. Helsingin kaupunki on ottamassa nyt käyttöön valtion avustuksen rinnalle oman asuinrakennusten energialähteen muutostöiden investointituen. Helsingissä iso osa kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä, mutta erityisesti pientalovaltaisilla alueilla lämmitystapamuutosta kaipaavia kiinteistöjä on melko paljon.
Liikenne on keskeinen energian kuluttaja. Helsinki menestyy tässä arvioinnissa huonosti, koska liikenteen kasvu on ohjautunut pitkälti yksityisautoiluun. Monet keskieurooppalaiset kaupungit ovat meitä edellä ja olemmekin lähempänä amerikkalaista ja australialaista tuhlaavaisuutta kuin Eurooppaa. Autoilun energiankulutusta voidaan hillitä liikennetarpeen vähentämisellä mm. maankäytön keinoin ja joukkoliikennettä suosimalla.
Helsingin nykyinen maankäyttö on energiatalouden kannalta melko hyvää. Esimerkiksi nykyisten Sipoon alueiden suunnittelussa ei saa antaa periksi energiatehokkaasta kaavoituksesta ja ryhtyä kilpailemaan kehyskuntien kanssa hajanaisesta omakotirakentamisesta, jossa ”joka talossa on erillinen öljylämmitys” ja monta henkilöautoa perhettä kohden on ainoa mahdollinen liikkumistapa pitkien etäisyyksien vuoksi. Kaupunkia on kaavoitettava kaupunkimaisilla pientaloalueillakin kaupunkirakentamisen ehdoilla.