Koillis-Helsingin LähiSanomat, Valtuutettu viestii -palstan kirjoitus 06.10.2004
Kaupunginvaltuusto antoi viikko sitten terveyskeskukselle luvan hankkia lääkärityövoimaa sitä vuokraavilta yrityksiltä. Päätös tehtiin siksi, että me helsinkiläiset saisimme tasavertaisesti riittävät terveyspalvelut. Lupa annettiin kahdeksi vuodeksi ja vuokralääkärien käytölle asetettiin rajat. Terveysasemilla ja psykiatrian yksikössä ehtona on, että lääkärinviroista vähintään kolmannes on ollut hoitamatta vähintään kaksi viikkoa. Kotisairaanhoidossa ja akuuttisairaalassa viran on pitänyt olla hoitamatta kuukauden ajan.
Valtuuston kokouksessa muut valtuustoryhmät olivat verrattain yksimielisiä ratkaisun välttämättömyydestä, mutta vasemmistoliiton valtuutetut haikailivat vielä lisäaikaa ongelman ratkaisemiseksi. En kuullut heidän kuitenkaan esittävän uusia keinoja joiden avulla lääkäripula voitaisiin poistaa pikaisesti. Puheissa he kyllä kantoivat huolta palveluista ja sanoivat haluavansa turvata ne kaikille, mutta vastustivat ideologisista syistä vuokratyövoiman käyttöä. Heille järjestelmä taisi olla tärkeämpi kuin lopputulos.
Pidin päätöstä tässä tilanteessa välttämättömänä. Terveyskeskuksessa on etsitty ratkaisuja lääkäripulaan jo usean vuoden ajan ja kokonaistilanne onkin pysynyt moniin muihin kuntiin verrattuna kohtuullisena. Muutamalla terveysasemalla tilanne on ollut kuitenkin jo pitkään erittäin vaikea ja niiden asiakkaat ovat olleet todella epätasa-arvoisessa asemassa muihin helsinkiläisiin nähden.
Terveysasema ajautuu helposti kurjistumisen kierteeseen, jos ammattitaitoiset työntekijät lähtevät sieltä. Muutaman lääkärin puuttuminen saa uudetkin hakijat pohtimaan tarkoin yksikköön hakeutumistaan, koska he tietävät jo tullessaan joutuvansa kantamaan vastuuta myös puuttuvien lääkärien vastuuväestöstä oman työnsä ohella.
Vuokralääkäripäätöksellä halusimme viestittää omalle vakituiselle henkilökunnallemme, että kannamme huolta myös heidän jaksamisestaan. Nostin itse valtuustokeskustelussa esille myös muut terveysasemilla työskentelevät henkilöstöryhmät ja heidän työtaakkansa kasvamisen lääkäripulatilanteessa. Esimerkiksi vastaanotossa työskentelevät hoitajat ovat joutuneet ottamaan vastaan kiukkuista palautetta asiakkailta, joille ei ole ollut antaa lääkäriaikoja. Terveydenhoitajat ovat joutuneet venymään ja toimimaan usein jopa taitojensa äärirajoilla, joutuessaan hoitamaan lääkäreille kuuluvia tehtäviä.
Lääkäripulan myötä pohdinta eri ammattiryhmien välisestä työnjaosta on lisääntynyt. Lääkäreiltä on siirretty hoitohenkilökunnalle erilaisia tehtäviä. Tehtäväsiirtojen yhteydessä hoitohenkilökunnan on saatava uusiin tehtäviin riittävä koulutus ja vastuunjakokysymysten on oltava selviä. Vastuun ja tehtävien lisääntymisen on näyttävä myös hoitohenkilökunnan palkassa. On ehdottomasti väärin, että hoitajia ja heidän "kiltteyttään" käytetään hyväksi!