Suomenmaa, mielipidekirjoitus 12.10.2004
Suomenmaassa kirjoitettiin torstaina 7.10 Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtymisestä Viikkiin ja hevossairaalan rahoitukseen liittyvistä ongelmista. Uutisointi oli kuitenkin osittain virheellistä. Jutussa kirjoitettiin, että opetusministeriö ei ole budjetoinut rahaa uuden eläinsairaalan rakentamiseen. Hevossairaalan rakentamiseen tarvittavat noin 2,5 miljoonaa euroa löytyvät kuitenkin Senaattikiinteistöiltä, joka on varautunut rakentamiseen. Rahoitusongelma aiheutuu uusien tilojen vuokrakustannuksista. Vuositasolla kyse on 310 000 euron suuruisesta vajeesta. Opetusministeriö ei anna hankkeelle aloituslupaa ennen kuin rahoitus on järjestynyt.
Yliopistollisen hevossairaalan olemassaolo on välttämätöntä eläinlääkärikoulutukselle. EU-säännösten eläinlääkärikoulutukselle asettamien vaatimusten mukaan eläinlääketieteen opiskelijoiden tulee tutkia ja hoitaa sairaita eläimiä. Ohjattua työskentelyä tulee olla kaikilla maassa hoidettavilla pääeläinlajeilla, joihin hevonen Suomessa kuuluu.
Ypäjän Hevosopiston rehtori Päivi laine esitti hevossairaalan siirtämistä Helsingistä Ypäjälle. Eläinlääketieteellisen koulutuksen siirrosta on keskusteltu ajoittain ja se keskustelu on toivottavasti ohi. Pelkän hevossairaalankaan siirtämistä pois Helsingistä ei ole pidetty selvityksissä tarkoituksenmukaisena. Ypäjän osaamista on kuitenkin osattava myös hyödyntää ja kehittää.
Noin 70 prosenttia kaikista Suomen 60 000 hevosesta on alle kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, joten hevossairaalan sijoittaminen pääkaupunkiin on perusteltua. Sairaalan sijoittaminen muualle kuin Viikkiin merkitsisi Opetusministeriön työryhmän laskelmien mukaan 5,7 miljoonan euron lisäinvestointitarvetta. Vuositasolla lisäkustannukset olisivat 880 000 euroa. Viikissä voidaan käyttää osittain yhteisiä tiloja ja laitteita pieneläinsairaalan kanssa. Puuttuva 310 000 euron lisärahoitus olisi vain 2,8 prosenttia koko tiedekunnan ja 0,1 prosenttia Helsingin yliopiston vuosibudjetista.
Pienestä summasta on tullut poliittisesti iso kysymys. Eläinlääketieteellisen koulutuksen turvaaminen on kuitenkin pääasia ja toivon, että asiaan löydetään pikaisesti ratkaisu. Alan opiskelijat ja ammattilaiset ansaitsevat asianmukaiset toimitilat.