Kirjoitus Koillis-Helsingin LähiSanomissa Valtuutetun palstalla 10.1.2007
En muista milloin olisimme aiemmin vastaanottaneet uutta vuotta vesisateessa. En voinut olla nyt miettimättä sitä, millaiseksi maailmamme on muuttumassa ja haluammeko sen muuttuvan. En ainakaan minä, eivätkä lapsemme halua, että talvet ovat jatkossa tämänkaltaisia.
En ole yleensä tehnyt uudenvuodenlupauksia. Nyt päätin kuitenkin uudenvuodenlupauksen kaltaisena ajatuksena, että yritän toimia tästä eteenpäin entistä painokkaammin niin henkilökohtaisella tasolla kuluttajana, kuin päättäjänäkin sen eteen, että voisimme jättää ympäristömme jälkipolvillemme mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Norjan pääministeri kertoi vuodenvaihteessa hallituksensa päättäneen ostaa päästöosuuksia korvatakseen valtion työntekijöiden ulkomaille suuntautuvien lentomatkojen aiheuttamat päästöt. Hän toivoi myös, että muut maat, yritykset ja järjestöt seuraisivat heidän esimerkkiään. Mielestäni Suomen hallituksen olisi syytä tehdä samanlainen päätös.
Itämeren tila on puhututtanut paljon. Suomi on toiminut Itämeren suojelun hyväksi jo usean vuosikymmenen ajan. Rehevöitymistä aiheuttavat päästöt eivät ole kuitenkaan vähentyneet tavoitteiden mukaisesti. Vaikka Itämereen ei pääsisi enää lainkaan uusia päästöjä, veteen vapautuu vielä monien vuosien ajan ravinteita, koska niitä on varastoitunut runsaasti useiden vuosisatojen aikana Itämeren pohjakerrokseen.
Öljykuljetukset lisääntyvät jatkuvasti Itämerellä. Laivaliikenteen risteäminen Suomen edustalla lisää onnettomuusriskiä. Itämeren alueen öljyntorjuntavalmiutta onkin kehitetty viime vuosina määrätietoisesti. Suomen rooli Itämeren suojelussa on tärkeä, mutta emme voi mitään yksin vaan kaikkien Itämeren rantavaltioiden on tehtävä työtä yhdessä.
Viime vuonna myönnettiin ensimmäisen kerran omakotitaloille energia-avustusta lämmitystapamuutoksiin. Avustusta sai jos esimerkiksi vaihtoi suoran sähkölämmityksen tilalle maalämmön. Energia-avustuksia myönnetään myös tänä vuonna. Mielestäni avustukset pitäisi laajentaa koskemaan myös uudisrakentamista, silloin saisimme laskettua rakentajien kynnystä valita vähemmän energiaa kuluttava, mutta alkuinvestointina kalliimpi lämmitysmuoto.
Ympäristön tilan parantamisen on oltava jatkuvaa. Meidän on myös "ohjeistettava" lapsia ja nuoria ympäristön käytössä ja suojelussa. Asenteisiin ja tottumuksiin on vaikutettava käytännön arjen toimien tasolla niin kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa kuin harrastustoiminnassakin. Tosiasiahan on, että mitä lapsena oppii, sen vanhana taitaa. Paljon vaikeampaa on vaikuttaa aikuisten asenteisiin ja kulutustottumuksiin. Jos elämäntapa ja tottumukset ovat jo lapsuudesta lähtien ekologisia, kokonaisvaikutus on suurempi. Lapset oppivat ja omaksuvat helposti uuden ajattelutavan, ovatpa jopa opastamassa siihen sitten meitä vanhempiakin.