Matapupu, Valtuutetun vinkkelistä -palstan kirjoitus 27.03.2002
Helsingissäkin on lääkäripula. Terveyskeskuslääkärivaje on pahin Itä-Helsingissä, mutta melkein yhtä kurja täällä Koillisessa. Läntisessä suurpiirissä taas psykiatripula vaikeuttaa psykiatrisen sairaanhoidon saatavuutta.
Helsingin terveyskeskuksissa työskennellään väestövastuuperiaatteen mukaan. Tavoiteltavassa tilanteessa omalääkäri säilyy pitkään samana ja oppii tuntemaan hyvin vastuuväestönsä, jolloin hoidon laatu paranee. Vakituisen virkaa hoitavan lääkärin puuttuminen ja lyhyet sijaisuudet tekevät tavoitteen toteutumisen mahdottomaksi. Ongelmia aiheutuu myös siitä, että kuka hoitaa puuttuvan lääkärin työt, kun jokaisella on oma rajattu työalueensa. Kyselin itse tätä asiaa terveysvirastosta jo viime vuonna, saatuani helsinkiläisiltä yhä enemmän viestejä siitä, etteivät he olleet päässeet akuuttitilanteissakaan hoitoon tai lasten neuvolalääkärikäynnit olivat jääneet kokonaan toteutumatta, kun omaa lääkäriä ei ollut.
Terveysvirasto asetti joulukuussa työryhmän laatimaan toimintaohjeita terveyskeskuslääkäreiden työpanoksen kohdentamisesta ja potilasvalinnoista tilanteissa, jolloin terveysasemalla on hoitamattomia väestövastuulääkäreiden vakansseja. Terveyslautakunta palautti viime kokouksessaan esityksen uudelleen valmisteltavaksi. Esitys tulee uudelleen lautakunnan käsittelyyn huhtikuun kokouksessa.
Viraston esityksessä oli paljon hyvää, mutta se oli myös monilta osin ongelmallinen. Erittäin hyvää oli se, että lääkärien työpanos pyritään kohdentamaan lääkärien ydintehtävään, eli potilaiden hoitamiseen ja työssä olevien lääkärien jaksamisesta huolehditaan erityisen hyvin. Potilaiden kannalta ongelmallisin ehdotus oli terveysasemien aukiolon supistaminen, jolloin vastaanottoaikojen saaminen ei ainakaan helpotu.
Potilasvalinnat esitettiin tehtävän lääketieteellisen kiireellisyyden ja tarpeellisuuden mukaan, siten ettei kenellekään aiheudu kohtuutonta terveydellistä haittaa. Tilanteesta on aiheutunut kuitenkin jo nyt helsinkiläisille haittaa. Ennaltaehkäisevää työtä on jouduttu karsimaan ja jopa kasvavat lapset ovat jääneet vaille hyvää hoitoa, kun heidän ongelmiaan ei ole aina havaittu riittävän ajoissa, neuvolalääkärikäyntien siirryttyä tai niiden jäädessä kokonaan toteutumatta.
Esityksessä esitettiin myös ostopalvelujen lisäämistä. Toisaalta ostopalveluilla voidaan selviytyä hankalan tilanteen yli, mutta en kannata sitä, että avosairaanhoitoon palkataan myös ostopalvelulääkäreitä, jolloin meillä olisi "kahden kastin" omalääkäreitä työssä. Ainakin minä kysyn silloin, että miksi emme maksaa suoraan omaan palvelukseen tuleville lääkäreille parempaa palkkaa, vaan ostamme lääkäreiden työpanoksen kalliimmalla joltain firmalta? Jonkun toiminnan osa-alueen ulkoistaminen, kuten ehdotuksessa yöpäivystyksen osalta ehdotettiin, on mielestäni järkevämpää.
Ensiavun antaminen on tärkeää, mutta sen jälkeen on kiireesti suunniteltava jatkohoitoa. Eli on ryhdyttävä toimiin, jotta tulevaisuudessa lääkäripula ei pahene. Julkisen sektorin ja terveydenhuollossa nimenomaan avosairaanhoidon houkuttelevuutta työkenttänä erityisesti nuorten lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden keskuudessa on saatava paranemaan.






