Koillis-Helsingin LähiSanomat, Valtuutettu viestii -palstan kirjoitus 16.2.2005
Terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen kuluvat eurot muodostaisivat vuosi vuodelta yhä korkeamman kasan, jos niitä pinoaisi päällekkäin. Kustannukset nousevat, ongelmat lisääntyvät ja hoidon tarve kasvaa jatkuvasti. Kuitenkaan kuntien tulot eivät aina kasva yhtä nopeaan tahtiin. Mielestäni varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn näkökulma olisi otettava keskeiseksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa. Tutkimuksetkin osoittavat, että mitä aiemmin ongelma havaitaan, sitä helpompaa ja edullisempaa sen korjaaminen on.
Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan odotusaika ja kuntoutumisaika muodostavat leikkausta odottavan ja siitä toipuvan potilaan aiheuttamista kustannuksista suurimman osan, itse toimenpide on hyvin pieni osa kokonaiskustannuksista. Niin kutsutun hoitotakuun tavoitteiden saavuttamisen pitäisi siis näkyä jatkossa säästönä terveydenhuoltomenoissa. Kouluterveydenhuollon asianmukaiset ja riittävät palvelut ovat edistämässä perheiden ja lasten sekä nuorten hyvinvointia. Matalan kynnyksen paikkaan, tutun hoitajan luo, on helppo tulla. Helsingissä ollaan kuitenkin valitettavan kaukana Sosiaali- ja terveysministeriön uusista henkilökuntamitoitussuosituksista. Kokopäivätoimista koululääkäriä kohden saisi olla suosituksen mukaan 2100 lasta, meillä on 6000. Terveydenhoitajamitoitussuositus on 600 lasta hoitajaa kohti. Helsingissä terveydenhoitaja hoitaa 800 lasta.
Lapsiperheiden, vammaisten ja ikäihmisten tukipalveluiden tarkoituksena on auttaa heitä selviytymään arjesta mahdollisimman kevyen avun turvin. Vammaisilla ja vanhuksilla vaihtoehtona on usein kallis laitospaikka ja perheellä ajautuminen monien ongelmien kautta lastensuojelun asiakkaaksi. Riittävien ja tarkoituksenmukaisten tukipalvelujen saanti sen sijaan olisi erityisesti inhimillisempää ja myös kustannuksiltaan kohtuullisempaa. Sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta koulujen limsa- ja makeisautomaatit olisi kiellettävä. Ennusteet diabeteksen lisääntymisestä ja sen lukuisille suomalaisille aikuisiässä aiheuttamista ongelmista on otettava vakavasti. Lasten ja nuorten ruokavalio-ohjaukseen ja säännöllisen liikkumiseen olisi kiinnitettävä myös erityistä huomiota.
Mielestäni ministeri Hyssälän pitäisi mahdollisimman pikaisesti tuoda Eduskuntaan lakiesitys ravintolatupakoinnin kieltämisestä. Tupakoijat altistavat itsensä lisäksi muut ihmiset sadoille haitallisille aineille ja yli 40:lle syöpää aiheuttavalle myrkylle. Suomessa kuolee vuosittain ympäristön tupakansavun takia 20-30 henkilöä keuhkosyöpään ja 250 sydän- ja verisuonisairauksiin. Maissa, joissa ravintolatupakointi on kielletty ravintoloiden kävijämäärät ja myynti ovat vain lisääntyneet.